Introduction

Design for All – Yhdenvertaista suunnittelua kehittämässä

Design for All – Yhdenvertaista suunnittelua kehittämässä

Äitä ja tytär opettamassa isoäidille tablet-tietokoneen käyttöä.

Julkisen sektorin verkko- ja mobiilipalvelut ovat remontin tarpeessa, sillä Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö on astumassa voimaan syksyllä 2018. Tämä on merkittävä edistysaskel yhdenvertaisten verkkopalvelujen puolesta, mutta töitä saavutettavan digiyhteiskunnan eteen on tehtävä edelleen. Design for All -verkosto pyrkii tuomaan saavutettavuustietoutta kaikkien saataville.

Siirryin rivijäsenestä Design for All Finland ry:n hallituksen jäseneksi keväällä 2018. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää Suomen DfA -verkostoa ja pyrkiä lisäämään sekä tietoa että ymmärrystä esteettömyydestä, saavutettavuudesta sekä Design for All -suunnitteluperiaatteista yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Kun Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin vaatimukset painavat päälle ja julkisen sektorin toimijat tekevät sähköisiin palveluihinsa muutoksia, on saavutettavuustiedon ja -ymmärryksen lisääminen varsinkin nyt erityisen tärkeää.

Design for All mahdollistaa tietoyhteiskuntaan osallistumisen

Mitä Design for All ylipäätänsä tarkoittaa? Ennen kaikkea kyse on tasa-arvosta, siitä, että kuka tahansa voi osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan rajoitteistaan huolimatta. Suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset käyttäjät ja käyttöympäristöt, jolloin lopputuloksena on monipuolisesti käytettävä tuote tai palvelu, jota voi käyttää mahdollisimman laaja käyttäjäkunta. Verkkopalveluista puhuttaessa tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi näkörajoitteinen henkilö pystyy toimimaan palvelussa ongelmitta ja saa saman informaation kuin näkeväkin, tai että motorisesti rajoittunut henkilö voi navigoida palvelussa näppäimistön avulla aivan samalla tavalla kuin hiirtä käytettäessä. Design for All -ajattelu kuulostaa siis varsin hyvältä, eikö?

Saavutettavuus – pakkopullaa vai lisäarvoa?

Viime syksynä järjestetyssä Saavutettavuusfoorumissa käytiin tärkeää keskustelua saavutettavuudesta ja saavutettavuusdirektiivin vaatimuksista. Markus Rahkola (VM) totesi haasteeksi sen, että julkishallinnon organisaatiot havahtuvat saavutettavuuteen liian myöhään, minkä johdosta elementtejä joudutaan kiireessä liimaamaan päälle. Lopputuloksena olisi näin ollen kenties direktiivin minimivaatimukset täyttävä verkkopalvelu, mutta ei käyttäjän aidosti huomioiva kokonaisuus. Markus Rahkolan puheenvuorossa kiteytyy edelleen se suuri haaste, jonka saavutettavuuden parissa työskentelevät asiantuntijat kohtaavat kaikkialla: Saavutettavuus nähdään monesti lisätyötä ja -resursseja vaativana asiana, pakollisena pahana, joka on vain tehtävä, varsinkin kun lakikin sitä kohta vaatii. Sen sijaan Design for All -periaatteen hyödyt ja tätä myötä myös markkinapotentiaali jäävät näkemättä. Miten siis yritykset ja organisaatiot saataisiin valjastettua huomioimaan yhdenvertainen suunnittelu jo osana vaatimusmäärittelyä?

Yhdenvertainen suunnittelu kasvattaa käyttäjäkuntaa ja parantaa palvelun laatua

Tieto saattaa lisätä tuskaa, mutta se lisää myös ymmärrystä. Joka viides suomalainen tarvitsee saavutettavia palveluja jatkuvasti ja tämän lisäksi meillä kaikilla on joskus tilapäisiä rajoitteita, jotka vaikuttavat ajattelu- tai toimintakykyymme. Kyse on siis huomattavasta määrästä ihmisiä, joilla on aito tarve pystyä toimimaan digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Kun ihmisten moninaisuus huomioidaan suunnittelussa, saadaan palvelulle entistä laajempi käyttäjäkunta. Käyttäjäkunta, jonka positiiviset kokemukset saavat heidät käyttämään palvelua yhä uudestaan.

Design for All -periaatteet muistuttavat eettisestä suunnittelusta, mutta kaikille suunnattu, saavutettava palvelu lisää myös liiketoimintamahdollisuuksia: Saavutettavuus parantaa hakukoneoptimointia ja edesauttaa sivujen löydettävyyttä. Saavutettavien sivujen latausajat ovat pienempiä ja saavutettavuus parantaa sivujen käytettävyyttä kaikille käyttäjille. Saavutettavuus edistää lisäksi hyviä koodauskäytäntöjä, jolloin sivut toimivat paremmin eri selaimilla ja päätelaitteilla. Toki, niin kuin mikä tahansa uusi asia, vaatii saavutettavuus hieman asiaan perehtymistä, mutta perehtymiseen käytetty aika näkyy lopputuloksissa toimintavarmempana ja monimuotoisempana, laajemman käyttäjäkunnan saavuttavana palveluna.

Me Preeriapingviinillä olemme julkaisseet sähköisen oppaan, johon olemme koonneet oleellisimmat tiedot saavutettavuudesta sekä Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin sisällöstä. Oppaassa käymme läpi, mitä seikkoja saavutettavan palvelun toteuttamisessa tulee ottaa huomioon ja tarjoamme käytännön ohjeita suunnittelun tueksi. Kerromme myös, miten saavutettavuutta arvioidaan WCAG 2.0 -ohjeistuksen mukaisesti.

Lataa maksuton oppaamme täältä

Kirjoittaja: Anu Vuokko, käyttäjäkokemussuunnittelija ja Design for All Finland ry:n hallituksen jäsen