Selkeä kieli on olennainen osa verkkopalveluiden saavutettavuutta. Kaikille ymmärrettävä ja helposti luettava kieli mahdollistaa tietoyhteiskuntaan osallistumisen sellaisille ihmisille, joilla on vaikeuksia lukemisen ja ymmärtämisen kanssa. Selkeä kieli on myös hyvää käytettävyyttä. Kun tieto on laadittu kaikille ymmärrettävään muotoon, voidaan käyttäjän tarpeisiin vastata paremmin sekä vähennetään jatkoneuvonnan tarvetta. Haastattelimme erityisasiantuntijaa, kehittämispäällikkö Timo Övermarkia asiasta.
Ymmärrän, siis olen – selkokieli laajentaa käyttäjäkuntaa
Selkokieli on selkeää, helposti luettavaa sekä ymmärrettävää kieltä. Yleiskielestä se poikkeaa siten, että rakennetta ja sanastoa on muokattu tietoisesti yksinkertaisemmaksi. ”Selkokielessä vältetään ylimääräistä jargonia, käytetään selkeää sanastoa sekä avataan vaikeat määritelmät ymmärrettävään muotoon”, kertoo Kehitysvammaliiton saavutettavuusyksikön erityisasiantuntija ja papunetin kehittämispäällikkö Timo Övermark. Timo itse aloitti Kehitysvammaliitossa aikoinaan pelien kehittäjänä. IT-alalle vei halu vaikuttaa järjestelmien ymmärrettävyyteen.
Selkokielessäkin on kyse ymmärrettävyydestä. Jotta yhteiskunnallinen tasa-arvo saadaan taattua kaikille, tulisi verkkopalveluiden viestinnän myös olla ymmärrettävää kaikille. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 430 000 – 650 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Selkokielestä hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla on vaikeuksia lukemisen tai ymmärtämisen kanssa. Tähän kirjoon kuuluvat sekä eri vammaisryhmiin kuuluvat henkilöt, että lukemis-, kirjoittamis-, ja oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt, mutta niin ikään myös vanhukset ja maahanmuuttajat. Lisäksi myös muistisairaat ja mielenterveyskuntoutujat voivat hyötyä selkokielestä. ”Ylipäätänsä jos joku on selkeästi sanottu, auttaa se kaikkia. Jos vaikka luet kiireessä tai väsyneenä jotain, on selkeästä ilmaisuasusta apua. Toisaalta jos kieltä ei ymmärrä tai se on epäselvää, lukija turhautuu ja jättää helposti koko tekstin lukematta”, huomauttaa Timo.
Selkeästä kielestä on palvelutarjoajalle konkreettista hyötyä
Käsittelyyn tulossa olevassa digitaalisten palveluiden tarjoamista koskevassa laissa on pohdittu sitä, minkälainen tieto on riittävää ja minkälaisilla sivustoilla tulisi tarjota selkokielistä sisältöä. Myös virkakielilaissa todetaan, että virkamiesten tulee käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. ”Käytännössä tätä voi olla vaikea mitata, mutta lähtökohtaisesti voisi sanoa, että kaikille kansalaisille suunnatuissa palveluissa tulisi tieto tarjota myös selkokielisessä muodossa. Mutta ei esimerkiksi olisi järkevää, että Tilastokeskus avaisi kaiken materiaalinsa selkokielelle,” sanoo Timo.
Selkeästä kielestä on kuitenkin palvelutarjoajille konkreettista hyötyä, oli sitten kyseessä julkisen sektorin palvelu tai yksityinen toimija. Kun tieto esitetään sivustolla kaikille ymmärrettävässä muodossa, ei käyttäjän tarvitse hakea tietoa muualta. Tämä voi näkyä esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse vähentyneinä yhteydenottoina. Myös sivusto, joka tuo tietonsa mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan ulottuville, saa luonnollisesti enemmän käyttäjiä palvelulleen. Esimerkiksi Yle julkaisee selkokielisiä uutisia verkossa. Satakunnan sairaanhoitopiiri on puolestaan toteuttanut sivustonsa pääosin selkokielisesti. Tämä on myös potilasturvallisuutta edesauttava tekijä, kun terveyteen liittyvä oleellinen tieto esitetään kaikille ymmärrettävässä muodossa.
Kenelle kirjoitan?
Selkeää tekstiä laadittaessa on ensisijaisesti huomioitava, kenelle tekstiä kirjoitetaan. Olennaisinta on tuntea kohderyhmä, sekä tietää mitä tarpeita erilaisilla ihmisillä on kielen suhteen. ”Varsinaisen selkokielen sisälläkin on eri asteita. Ulkoasuakin on monenlaista ja käsitteitä voidaan tarvittaessa avata enemmän”, sanoo Timo. Käyttäjät onkin hyvä ottaa mukaan sisällön suunnitteluprosessiin ja arvioittaa tekstin luettavuutta sekä ymmärrettävyyttä erilaisilla käyttäjäryhmillä. Tekstiä ei myöskään tarvitse kirjoittaa kokonaan uusiksi, vaan jo olemassa oleva teksti voidaan mukauttaa selkokielelle. Esimerkiksi Selkokeskus tarjoaa tekstien mukauttamispalveluita. Lisäksi Selkokeskus järjestää vuosittain kursseja, joiden kautta voi kouluttautua selkokirjoittajaksi. Selkokieliselle sivustolle voi hakea selkotunnusta. Selkotunnus on Selkokeskuksen myöntämä tae siitä, että sivusto on selkokielinen.
Tarvitsetko apua selkeäkielisen sivuston suunnittelussa? Ota meihin yhteyttä ja katsotaan yhdessä mitä voimme tehdä. Toimimme työssämme yhteistyössä erilaisten saavutettavuutta edistävien järjestöjen sekä Selkokeskuksen kanssa.